Työikäisten aivot kiittävät erityisesti, jos kiire ja kaaos saadaan kuriin. Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen antavat vinkkejä työstressin hallintaan kirjassaan Tunne aivosi, jossa aivojen toimintaa käsitellään monelta eri kantilta.

Olennaista on pohtia, mikä juuri tänään on tärkein tehtävä. Entä tällä viikolla ja tänä vuonna? Kun tiedät, mitä sinun tulee tehdä, pilko päivän tehtävät sopivan kokoisiksi palasiksi. Bonuksena saat monta pientä, loppuun saattamisen kokemusta yhdestä isosta tehtävästä.

Suunnittele etukäteen, kuinka rytmität päivän. Muista tauot. Jaloittele, käy lounaalla, hengitä raitista ilmaa. Kehu työkaveri päivässä. Saat siitä itsekin iloa. Rentoudu ja tuo työhön mukavia elementtejä. Pukeudu niin rennosti, kuin työsi sallii.

Puutu asioihin. Jos jokin asia häiritsee, mieti, kuinka asian voisi ratkaista. Älä jää turhaan harmittelemaan asiaintilaa.

Lähde: Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Tunne aivosi, Otava 2017

Lue myös:

Liikunta on paras lääke stressiin, mutta mikä on oikea annos?

Kun stressi seuraavan kerran saa pään tykyttämään, kokeile tätä!

3 täsmäkikkaa: Näin helpotat stressiä

MIKÄ: 3 mh, k, 2 x oh, noin 140 neliötä 1930-luvun talossa.

MISSÄ: Leicesterissä, Englannissa.

TÄÄLLÄ ASUVAT: Mirka Gröh, John Crawford ja lapset Finn, 15, Leo, 13, ja Johnny, 10.

Kaunis lasimaalaus koristaa sisempää ulko-ovea. Eteisen lattia on alkuperäinen. Remontissa se hiottiin ja lakattiin. Rappusten alla, konsolipöydän takana, sijaitsee kausikengille varattu kaappi, jonka ovi häviää panelointiin.

Pihanurmen seasta pilkistää taivaansinisiä lemmikkejä. Mirka Gröhn istuu kotinsa takapihalla ja nauttii auringosta teemuki sylissään. Kolmivuotias Fez-koira touhuaa omiaan puutarhan perällä.

Olemme Leicesterissä, Keski-Englannissa, reilun tunnin automatkan päässä Lontoosta pohjoiseen. Keskustaan on linnuntietä vain pari kilometriä, mutta Knighton-nimisessä kaupunginosassa sen hulinasta ei tiedä tuon taivaallista.

Mirka kertoo, että Knighton on yksi Leicesterin vanhimmista osista. Myös kotikatu, New Market Street on harvinaisuus.

– Se on yksi koko Englannin vanhimmista kaduista, sillä se on merkitty jo vuonna 1066 laadittuun Doomsdaybook-karttaan.

Brittiolohuoneeseen kuuluu takka. Lukuvalona tanskalainen 1950-luvun jalkavalaisin. Nojatuoli on englantilaisen designlegenda Eric Lyonsin suunnittelema. Mirka ihastui rungon pähkinäpuun sävyyn. Fez on pian kolmevuotias lyhytkarvainen collie.

Lue myös: Teollinen muotoilija Arni Aromaa; ”Autotalli on lempipaikkani”

”Mikä vuosikymmenten kirjo!”

Teekupponen on nautittu ja on aika astua sisään. Mirkan ja puolisonsa Johnin viisihenkisen perheen koti sijaitsee 1932 valmistuneessa, kaksikerroksisessa punatiilitalossa.

He asuivat aiemmin parin korttelin päässä 1800-luvun lopun perinteisessä englantilaisessa terassitalossa. Tilavampaa asuntoa he olivat etsineet pikkuhiljaa siitä asti, kun perheen kolmas lapsi syntyi 2006.

Reilut kolme vuotta sitten Mirka löysi tämän talon netistä. Se kaipasi remonttia, mutta se oli nähtävä! John ei ehtinyt mukaan näyttöön, vaan Mirka suuntasi sinne yhdessä ystävänsä ja yhtiökumppaninsa Jo Wiltonin kanssa.

– Oli mahdotonta sanoa, milloin asuntoa oli remontoitu viimeksi. Tarjolla oli oikea vuosikymmenten ja tyylien kirjo.
Seinissä oli rypyläinen pizzeriarappaus. Lattioita peitti riemukas kokoelma kokolattiamattoja 1950–70-luvuilta.

Mirka näki kuitenkin myös muuta. Sijainti oli oivallinen. Pohjaratkaisu toimi. Ovien, portaiden ja kattojen kauniit yksityiskohdat sykähdyttivät. Talo sai uudet omistajat.

Tanskalainen, tiikkinen ruokailuryhmä on 1960-luvulta. Heikki Turusen suunnittelema ja Ornon valmistama metallinen riippuvalaisin on Huuto.netistä. Vaaleankeltainen senkki on viktoriaaninen, eli 1800-luvulta. Mirka ihastui sen väriin ja patinaan.

Lue myös: Matto viimeistelee sisustuksen: Näin valitset sen oikean

”Pidän neutraaleista seinistä”

Mirka kertoo, että talon pohjaratkaisu on hyvin englantilainen. Eteinen sijaitsee kadun puolella. Sen vieressä on perinteisesti sijainnut talon hienoin huone, salonki. Pihan puolella ovat keittiö ja arkiolohuone. Makuuhuoneet ja kylpytilat sijaitsevat yläkerrassa.

Toimiva pohjaratkaisu ei kaivannut suuria muutoksia. Arkiolohuonetta kuitenkin laajennettiin hiukan. Näin kattoikkunalliseen, valoisaan tilaan saatiin paikka ruokapöydälle ja uusi kulku pariovista puutarhaan. Vanhastaan pihalle pääsi keittiöstä.

Remontissa seinät ja katot rapattiin ja maalattiin valkoisiksi.

– Olen joskus kokeillut värillisiä seiniä, mutta pidän enemmän siitä, että seinät ovat väriltään neutraalit ja rauhalliset.
Vain kylpyhuone maalattiin hennon siniliilaksi. Sävy on sama kuin perheen edellisessä kylpyhuoneessa.

Olohuoneessa on muotoilua 40-luvulta tähän päivään. Vico Magistrettin 60-luvun Demetrio-sohvapöytä on muovia. Kukkapylväs on &New:n Twin table. Taideteos on sveitsiläisen taiteilija-graafikko Karl Gerstnerin. Tämä kirjasinsuunnittelun edelläkävijä on Johnin idoli.

”Innostuminen tuo haastetta”

Mirka on suunnittelija, John-puoliso graafikko. Mirka kertoo, että välillä pari käy tiukkaakin vääntöä sisustuksesta.

– Sain olohuoneeseen mieleiseni sohvapöydän, kun John sai ruokailutilan päätyyn dramaattisen muotokuvan, joka miellyttää häntä.

Hyvä muotoilu on kummallekin tärkeää, eikä ole väliä, onko se uutta vai vanhaa. Mirka pitää selkeästä sisustuksesta, mutta kuvaa itseään hamstraajaksi.

– Innostun helposti uudesta. Se tuo pientä haastetta. Kivoja huonekaluja ei voi koskaan olla liikaa.

Tärkeää on, että sisustuksessa on jotakin sattumanvaraista. Kokonaisuus ei saa olla liian suunniteltu.

– Englantilainen tapa ommella verhot, sohvat ja sohvatyynyt samasta kankaasta on minulle kauhistus.

Arkiolohuoneen sohva on kodin harvoja uusia kalusteita. Melamiinikantinen sohvapöytä on 1950-luvulta. Keramiikkavalaisin on italialainen. Pieni 1960-luvun maalaus on tanskalainen.

Lue myös: Nämä 11 tyylikästä kuntoiluvälinettä sopivat sisustajalle

”Oma mallisto pitää kiireisenä”

Mirka on jo vuosia pyörittänyt yhtiökumppaninsa Jo Wiltonin kanssa vintage-huonekalukauppaa. Liikkeen varastoista oli iloa, kun perhe alkoi sisustaa 1930-luvun taloa.

Tila vaati suoralinjaisia ja moderneja huonekaluja – ei entisen kodin tummia, koristeellisia kaappeja ja lipastoja.

Oma tarve sai Mirkan ja Jon perustamaan &New-muotoiluyrityksen 2014.

– Huomasimme, ettemme löytäneet mistään sitä mitä halusimme ja tarvitsimme, emme uutena emmekä vanhana.

&New tarkoittaa kepeitä ja värikkäitä metallikalusteita. Kokoelmaan kuuluu pöytiä, naulakoita ja säilytyskalusteita. Se on otettu vastaan innostuneesti ja on jo saanut muotoilupalkintojakin.

Mirkan &New pitää nyt iloisen kiireisenä.

– Toivottavasti ehtisimme kuitenkin kesällä saada Johnin kanssa takapihan villiintyneen puutarhan takaisin ruotuun.

Kaunis puusänky on huutokauppalöytö. Mirkan &New-kokoelmaan kuuluva Robot-sivupöytä sopii sen viereen. Graafinen pöytävalaisin on kirpputorilta. Se on englantilainen 50-luvun design-klassikko: Habitatin Maclamp No 8.

Lue myös:

Unelmakoti löytyi rintamamiestalosta

Uudistus tuli Koti ja keittiöön; ja se saa katsomaan asioita uusin silmin

Helsinkiläisperheen tyylikäs sisustus hehkuu ylellisyyttä

Jumppatunti kuntosalin puolella. Onpa virkistävää! Jalat joutuvat heti kunnolla töihin, kun kyykkäämme pikkupainojen sijaan oikeilla levytangoilla. Kuulostaa vaikeammalta kuin onkaan!

Elixian uutuustunti Leg day on hyvä johdatus salitreenien maailmaan, vaikka vapaat painot olisikin aiemmin kiertänyt kaukaa. Ja löytyy haastetta kokeneemmallekin pumppaajalle. 45 minuutin treeniin mahtuu monta sarjaa erilaisia kyykkyjä, maastavetoja ja boksihyppyjä.

Treenikaveri tulee väkisinkin tutuksi, sillä liikkeet tehdään pareittain. Kun minä painan menemään, parini saa ansaitun lepotauon. Kaveria tulee myös kannustettua parempiin suorituksiin. Tänne ei ole tultu kilpailemaan kuin itseä ja aikaa vastaan.

Tehokkaan treenin jälkeen jalat vapisevat kuin hirven vasalla, mutta olo on virkistynyt ja hymy herkässä. Tätä lisää! Ainaisen sikspäkin ihannoinnin voi unohtaa. Vahvat kintut ovat nimittäin ensi kesän kuumin asuste.

Lue myös:

Satoja kilometrejä juokseva Jarmo; Ultrajuoksu auttaa surutyössä

Kiireinen perheenäiti Marja Hintikka: Näin löydän aikaa liikunnalle

Unohda perusponnari; Nämä ovat parhaat treenikampaukset!

Olipa lomamatka minne hyvänsä, se voi järjestyä edullisesti, kun on ajoissa liikenteessä ja joustava matkapäivien suhteen, huomauttavat sekä Kilroy Travelsin Tarja Koski ja 70 maassa matkaillut Eveliina Nera.

Omilla valinnoillaan, esimerkiksi majoituksesta tai ruokapaikoista, voi helposti vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa lomamatkalla kuluttaa. Jos kuitenkin haluaa etsiä budjettilomakohdetta, on hyvä tutkia lentojen ja majoituksen lisäksi yleistä hintatasoa, johon apua tarjoaa esimerkiksi Numbeo ja Price of Travel.

Budjettimatkakohteet Euroopassa

Szechenyi-kylpylä, Budapest, Unkari

Itä-Eurooppa: Ota lento Budapestiin tai Kroatiaan

Unkarin Budapest on historiallinen kaupunki täynnä elämää ja ravintoloita. Tuopin olutta voi saada 1-2 eurolla ja ravintoillallisen 5-9 eurolla, kunhan välttää Tonavan varsia. Miljoonakaupungissa on valinnanvaraa majoituksen suhteen halvoista 13 €/yö maksavista hostelleista viiden tähden luksushotelleihin.

Elokuussa Budapestin läheisellä Tonavan saarella järjestetään viikon mittaiset Sziget-festarit, joissa esiintyy maailmanluokan tähtiä. Aktiivimatkailijalle Balaton-järven monipuoliset harrastusmahdollisuudet purjehduksesta pyöräilyyn ovat vain tunnin päässä Budapestistä.

Lue lisää: Löydä todellinen Budapest – 12 parasta vinkkiä

Dubrovnik, Kroatia

Kroatian rannat ja saaristo ovat hurmaavia, ja hintatasoltaan kohtuullisia, vaikka Kroatia onkin yksi Itä-Euroopan kalleimmista maista. Majoitusyön hinnat ovat alkaen noin 10 €/yö pääkaupungissa Zagrebissa, kun taas turistien suosimassa Dubrovnikissa hinnat ovat alkaen 22 €/yö. Matkustaminen, ruoka ja alkoholi sen sijaan ovat edullisia suomalaisittain.

Perast, Montenegro

Dubrovnikista käsin on helppo jatkaa matkakohteina nouseviin Montenegroon ja Albaniaan. Maiden turismi on kasvussa, mutta hintataso on toistaiseksi vielä erittäin kohtuullinen.

Esimerkiksi Montenegrossa kahden hengen ravintolaillallinen keskivertoravintolassa maksaa 28,50 euroa ja Albaniassa noin 15 euroa. Maista löytyy upeita hiekkarantoja, vuoristoa ja tunnelmallisia kyliä. Tiet ovat huonokuntoisia, joten matkantekoon kannattaa varata aikaa.

Norwegian aloittaa kesäkuussa myös suorat lennot Kosovon Pristinaan, josta käsin on helppo suunnata näihin maihin.

Lue lisää: Montenegro – matka henkeäsalpaavan täydellisiin maisemiin

Koman-järvi, Albania

Kreikka: Ei vain saaret, vaan myös mantere

Kreikka on mahdollisuuksia täynnä. Rantalomaa, saarihyppelyä, historiaa, kulttuuria, ruokamatkailua…

Saarista suurin Kreeta on monipuolinen, ja majoitusvaihtoehtoja löytyy erilaisiin tarpeisiin. Viikon majoitus halvimmassa kolmen tähden hotellissa heinäkuulle 2017 maksaa Booking.com:issa noin 100 euroa (huhtikuu 2017). Lentoja tehdään pääkaupunkiin Iraklioniin (Heraklion) ja lännempänä sijaitsevaan turistien suosimaan Haniaan. Saarelta löytyy upeita rantoja ja luontokohteita, kuten Elafonissin ranta ja Samarian rotko.

Paros, Kreikan saaristo

Entä jos kokeilisit vähemmän tunnettuja ja turistisia kohteita, kuten Paros tai Skiathos? Tai vielä poikkeuksellisempaa: jää Kreikan mantereelle. Ateenaan saattaa saada lennot ja majoituksen edullisemmin kuin saarille. Rannat ovat Ateenastakin vain metromatkan päässä. Hintataso on suurin piirtein sama: illallinen ravintolassa maksaa noin 10 euroa per henkilö ja olut 3,50 euroa tuopilta.

Lue lisää: Turistien unohtama vehreä paratiisi – Kreikan Zakynthos

Ateena, Kreikka

Lennä isolle lentokentälle ja lähde seikkailemaan

Erityisesti Euroopassa suosituimpiin kohteisiin pääsee lentämään ympäri vuoden edullisesti. Kilroyn Tarja Koski suositteleekin buukkaamaan halvat lennot Berliiniin tai muualle Saksaan, ja matkaamaan sieltä eteenpäin vaikkapa junaillen interrail-lipulla.

Myös konkarimatkaaja Eveliina Nera kehottaa tsekkaamaan lentoja suosittuihin kohteisiin, joiden lentolippujen hinnoissa on kova kilpailu. Isoilta kentiltä on yleensä hyvät yhteydet eri puolille maata ja lähialueille.

Euroopassa majoituksessa voi säästää pitkän pennin matkustamalla porukalla. Esimerkiksi talovuokrat ovat Etelä-Euroopan maissa Ranskassa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa sekä Kroatiassa suhteellisen halpoja, kun summa jaetaan usealle hengelle. Taloissa on usein monta makuuhuonetta ja kylpyhuonetta sekä oma uima-allas. Kokkaamalla itse säästää. Taloja vuokraavat esimerkiksi Interhome ja Homeaway.

Budjettimatkakohteet Aasiassa

Bali, Indonesia

Balilla on paras hinta-laatusuhde

Kilroyn Tarja Kosken mielestä Aasian kohteista saa parhaan hinta-laatusuhteen matkoille läpi vuoden. Hänen oma suosikkinsa on Indonesian Bali, josta löytyvät upeat rannat, harrastusmahdollisuudet, kulttuuri ja luonto.

Intia on tunnettu budjettikohde, jonne saa halpoja lentoja Delhiin ja Mumbaihin, mutta hinta-laatusuhde ei ole yhtä hyvä kuin Balilla. Illallinen Balilla kahdelle maksaa keskivertoravintolassa noin 20 euroa ja tuoppi olutta reilut kolme euroa.

Lue lisää: Balille mennään etsimään itseä ja täydellistä hiekkarantaa

Vietnam

Vietnam ja Kambodza: historian havinaa ja hiekkarantoja halvalla

Kaakkois-Aasian nousevat matkailumaat kiehtovat ruokakulttuurinsa, historiansa ja hienojen luontokohteidensa takia. Kambodza on alueen halvin maa: illallinen kahdelle hengelle maksaa reilusti alle 20 euroa ja olut vähän päälle kaksi euroa. Angkor Watin temppeleiden lisäksi Kambodzasta löytyy rantoja ja muita punakhmerien näyttäviä temppeleitä.

Vietnamissa herkullista (ja terveellistä) katuruokaa syömällä Hanoin kaduilla voi päästä todella halvalla.

Vaikka rannoissa Vietnam ja Kambodza eivät päihitä naapureitaan Thaimaata ja Filippiinejä, niin hinta-laatusuhde nähtävyyksissä, majoituksessa ja ruoassa on kohdillaan.

Lue lisää: Vietnamin helmet Nämä 7 elämystä on jokaisen koettava

Angkor Wat, Kamputsea

Lue myös:

Lentoemännän 7 vinkkiä: Näin matkustat pelkillä käsimatkatavaroilla

Vireän Vilnan herkkupöydissä viihtyy

Pelot raskausajan ruokavalion tai treenaamisen aiheuttamista vaurioista sikiölle jäävät helposti kalvaamaan mieltä. Moni odottava äiti pohtiikin, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä raskauden aikana. Raskaus ei kuitenkaan ole sairaus, ja odotusaikana voi yleensä tehdä aivan samoja asioita kuin muutenkin. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa.

– Odottajan oma keho kertoo, mikä on hyväksi itselle ja vauvalle. Raskausaikana kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvälle, sanoo kätilö Heli Läikkö Lääkärikeskus Aavan Raskausklinikalta.

Onko sitten jotain liikuntamuotoja, jotka ovat vaaraksi äidille ja vauvalle?

– Pääsääntöisesti raskausaikana voi harrastaa sitä, mitä on harrastanut ennen raskauttakin, lukuun ottamatta esimerkiksi kamppailulajeja, joissa vatsanseudulle kohdistuu voimakkaita iskuja, tai lajeja, joissa on nopeita suunnanvaihdoksia tai kiertoliikkeitä, Heli Läikkö sanoo.

Alkuraskaudessa kohdun kasvuun liittyvät kivut tai rintojen arkuus voivat haitata harrastuksia, joissa on paljon venymistä, hyppimistä tai pomppimista. Loppuraskaudessa iso vatsa tai siihen liittyvät supistelut voivat hankaloittaa liikkumista. Tällöin on hyvä yrittää löytää korvaavia liikuntamuotoja. Kohtuutehoinen liikunta on kuitenkin turvallista koko raskausaikana.

Hyväkuntoinen äiti palautuu nopeammin

Säännöllinen liikunta kannattaa pitää mukana koko raskauden ajan, sillä liikkuva äiti voi paremmin.

– Liikunta raskausaikana lisää äidin ja vauvan hyvinvointia sekä on hyväksi monella tavalla. Liikunnan avulla paino pysyy paremmin hallinnassa. Se kohentaa kuntoa ja mielialaa sekä parantaa usein myös unen laatua. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös verensokeritasapainoon ja sen avulla voi ehkäistä raskaudenaikaisia selkävaivoja, varsinkin odotuksen loppuvaiheessa, Heli Läikkö kertoo.

Liikunnan ja levon tasapaino kannattaa muistaa myös raskausaikana. Varsinkaan levon merkitystä ei voi korostaa liikaa: usein esimerkiksi alkuraskaudessa esiintyvään huonovointisuuteen ja väsymykseen auttaa vain lepo.

Liikunnasta on hyötyä myös raskausajan jälkeen. Kun äiti pitää huolta itsestään, liikkuu säännöllisesti raskauden aikana ja lepää tarpeeksi, on synnytyksestä usein helpompi ja nopeampi palautua.

Raskausajan ruokavalio ja rajoitukset

Odottavan äidin ravitsemuksella on tärkeä merkitys niin raskausajan hyvinvoinnille kuin vauvan terveydelle – pitkälle tulevaisuuteen. Yleensä raskausajan ruokavalio ei poikkea ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta.

– Raskausaikana on hyvä suosia tuttua, terveellistä ja turvallista ruokaa. Raskausaikana ei pidä syödä ”kahden edestä”, vaan ”tuplasti terveellisemmin”. Säännöllinen ruokarytmi on tärkeä, sillä sen avulla voidaan estää monia raskausaikaan liittyviä huonoja tuntemuksia, kuten pahoinvointia tai verensokerin heittelyjä, Heli Läikkö vinkkaa.

Vältä näitä tuotteita kokonaan raskauden aikana:

–    Maksan syömistä ei suositella lainkaan runsaan A-vitamiinipitoisuuden vuoksi. Maksamakkaraa voi syödä pari viipaletta päivässä.
–    Raa’at kalat, mäti, tyhjiöpakatut kalavalmisteet, kylmäsavustetut tai graavisuolatut kalatuotteet sekä kypsentämätön tai raaka liha.
–    Pastöroimattomat maitotuotteet tai siitä valmistetut juustot, pehmeät juustot (, ellei niitä ole kuumennettu).
–    Ulkomaiset pakastemarjat. Jos kuitenkin käytät niitä, marjat on keitettävä.

Asiantuntijana: Kätilö Heli Läikkö Lääkärikeskus Aavan Raskausklinikalta.

www.aava.fi

Tutustu Aava Raskausklinikan palveluihin tästä

Tutustu Lääkärikeskus Aavan Raskauslaskuriin tästä

Monet suomalaiset kärsivät epämääräisistä suolisto- ja vatsavaivoista. Joillakin vatsa oireilee suolen epäsäännöllisenä toimintana, toisilla taas kipuiluna, ilmavaivoina tai ripulina. Vaivat ovat yksilöllisiä, ja syyt voivat johtua niin ruokavaliosta, lääkkeistä kuin stressistäkin. Valitettavan usein syitä vatsavaivoihin ei saada selville – ei edes tutkimuksissa.

Suolistolla iso rooli ihmisen hyvinvoinnissa

Suoliston merkitys ihmisen terveydelle on noussut viimevuosina tapetille. Suolistoa ei enää nähdä pelkkänä kuljetuskanavana, vaan sen merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle terveydelle tiedostetaan laajemmin. Suoliston mikrobistolla, eli bakteereilla, viruksilla ja hiivoilla, on tässä kaikessa merkittävä rooli.

Suolistobakteerien epätasapainolla on havaittu olevan yhteys useisiin terveysongelmiin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin, Crohnin tautiin ja ärtyvän suolen oireyhtymään. Niillä on yhteys myös lihavuuteen, diabetekseen ja maksan toimintaankin. Bakteerit säätelevät jopa aivojen toimintaa ja vaikuttavat ihmisen mielialaan. On siis päivänselvää, että suolistosta ja sen mikrobistosta täytyy pitää huolta.

Testataanko kaikki asiat vatsassani?

Kuten suurin osa vatsavaivoista kärsivistä tietää, vatsavaivojen syiden selvittäminen on varsinaista salapoliisityötä. Edes lääkärissä tehdyt tutkimukset eivät välttämättä paljasta perimmäisiä syitä vatsan oireiluun.

Julkisella puolella ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta tutkituttaa suoliston bakteeritasapainoa. Suolistomikrobiston epätasapainon selvittäminen kertoo kuitenkin paljon vatsan ja suoliston tilasta. Eritoten se hyödyttää niitä, joilla epäillään olevan ärtyvän suolen oireyhtymä tai tulehduksellinen suolistosairaus.

Tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin 70 prosentilta ärtyneen suolen oireyhtymän -potilaista löytyy suoliston mikrobiepätasapainotila. Näitä potilaita voidaan yrittää auttaa mikrobitasapainoa korjaamalla. Ja toisaalta niitä 30 prosenttia, joilta epätasapainotilaa ei löydy, on turha yrittää auttaa samoilla keinoilla.

Suoliston bakteerikannan tasapainon tunteminen onkin lähtökohta oikean hoidon löytämiseen toiminnallisissa vatsa- ja suolistosairauksissa.

Ulostetesti antaa uutta tietoa

Biohitin uudenlainen suoliston dysbioositesti tunnistaa ja luokittelee suolistomikrobiston epätasapainon eli dysbioosin ulostenäytteestä. Se analysoi suoliston bakteeriprofiilin ja vertaa sitä terveen vertailuryhmän normaaliin mikrobistoprofiiliin.

Testin tekeminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Voit tilata näytteenottotarvikkeet kotiin tai noutaa ne Biohitin terveysmittauspäiviltä. Näyte kerätään helposti kotona ulostenäytteestä ja lähetetään sen jälkeen analysoitavaksi laboratorioon. Postimaksu on valmiiksi maksettu. Testitulokset lähetetään annettuun postiosoitteeseen kirjallisena noin neljän viikon kuluessa.

Testin tulokset kertovat, ovatko suolistosi bakteerit tasapainossa, tai onko sinulla liikaa tai liian vähän jotain bakteeria suolistossasi. Jos epätasapainotila löytyy, saat raportin mukana listan niistä bakteereista, joita on liian vähän tai liian paljon, sekä arvion epätasapainon asteesta (lievä tai vahva). Suoliston tasapainotila kannattaakin tutkituttaa. Silloin tiedetään, onko suoliston mikrobitasapainoa tarpeellista lähteä korjaamaan vai ei, ja mihin suuntaan muutoksia kannattaa lähteä tekemään.

Testattavalla on mahdollisuus myös erikoislääkärin ilmaiseen puhelinkonsultaatioon jatkohoitoimenpiteiden kartoittamiseksi.

Lisätietoja saat Biohitin laboratoriopalvelusta arkisin klo 9-15 numerosta 0400 603 222 tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen täällä. Lataa esite.

Osta testi osoitteesta www.biohitshop.fi

Jutun asiantuntijoina biologian tohtori Carita Eklund sekä kliinisen biokemian tohtori Lea Paloheimo.

Jos muuttokeikkoja ei lasketa, miten usein kannat jotain raskasta? ”Päivittäin käsilaukkua” ei riitä nyt alkuunkaan. Onneksi voimme mennä salille kantamaan rautaa! Se on mitä parhainta toiminnallista treeniä, joka voimistaa koko kroppaa ja aivan erityisesti vatsaa.

Eli mistä on kyse? Kun normaalisti liikutat painoja ylös-alas noin 30 sekuntia paikallaan seisten, nyt liikutat sekä painoa että kroppaa.

1. Huima kalorinkulutus

Raskaat kantoliikkeet hurauttavat sykkeen tappiin. Kun teet niitä pari putkeen, kulutat parhaimmillaan kolme kertaa enemmän kuin paikallaan treenatessasi.

Ekstrakaloreita kuluu myös treenin jälkeen, koska olet laittanut sekä vartaloa tukevat että painoa kannattavat lihakset töihin. Se tuntuu poltteena ja saa aikaan hyvän jälkipolton, joka jatkuu vielä yölläkin. Voit kuluttaa jopa 200 ekstrakilokaloria treenin jälkeen!

2. Sixpack kaupan päälle

Teetkö vatsat aina jumppamatolla maaten? Sinänsä hyvä että niitä teet, mutta tehokkaampikin voisit olla. Ei ole monia tilanteita, joissa tarvitset keskivartalon voimaa makuullasi (kröhöm), mutta pystyasennossa kaipaat koko ajan vatsan ja alaselän lihasten tukea.

Kun kannat painoja, hermostosi aktivoi keskivartalosi automaattisesti. Muuten painot eivät pysyisi ylhäällä eikä selkärangan tuki riittäisi liikkeestä selviytymiseen. Samalla ryhtisi oikenee ja vatsan pömpötys laskee. Eli kun touhuat painojen kanssa, keskikroppasi timmiytyy kaupan päälle.

3. Voimaa koko kehoon

Liikkuen tehtävien liikkeiden hieno puoli on lihasten yhteispeli. Kun teet esimerkiksi askelkyykkyä ristikannolla (katso sivu 32), jalat vahvistuvat, keskikroppa paiskii hommia ja myös yläselkä, rinta ja ojentajat ovat mukana. Melko tehokasta!

Viimeisenä bonuksena: vahvistat puristusvoimaasi, josta on hyötyä kaikessa salitreenissä.

Lue myös:

6 tehokasta liikettä kahvakuulalla

Parhaat joogaliikkeet, joilla saat teräshauikset!

Vapaat painot vai laitteet?

Polkkatukan suosio perustuu helppohoitoisuuden lisäksi siihen, että se tuo kantajansa piirteet esiin. Nuorentava polkkatukka korostaa leukaa, pitkää kaulaa sekä olkapäiden linjaa. Se kirkastaa ilmettä ja korostaa poskipäitä. Polkka saa hiukset näyttämään myös paksummilta ja elinvoimaisimmilta.

Toisin sanoen, jos olet kyllästynyt pitkään tukkaan, harkitse polkkaa. Se näyttää aina hyvältä, myös takaa.

Milla toivoi hiusten leikkaukselta piristystä ilmeeseensä. Ylikasvanut long-bob tuntui tylsältä ja raskaalta.
Päätimme tuoda Millan upean kaulan esiin leikkaamalla reilusti lyhyemmän polkan. Uusi malli tuo esiin Millan upeat piirteet – kauniin leukalinjan ja pitkän kaulan. Hiukset ovat nyt paljon kevyemmät, eivätkä rasvoitu yhtä helposti kuin aiemmin.

Lyhyempää polkkatukkaa ei saa enää kokonaan kiinni, mutta vaihtelua saa halutessaan eri tyyleillä leikittelemällä. Klassinen polkka ei turhaan ole ikisuosikki. Se taipuu niin selkeän tyylikkään boheemiksi kiharapilveksi kuin hauskaksi lettikampaukseksikin.

Ennen polkan muotoilua hiuksiin kannattaa laitettaa tuuheuttavaa muotovaahto. Lisäkuohkeutta tyveen saa tarvittaessa hiuspuuterista. Hentoja hiuksia föönatessa on tärkeää muistaa tyvikohotus. Se pitää hiukset kuohkeampina pidempään.

Hoito- ja muotoilutuotteita polkkatukalle:

– Volyymia tuova shampoo ja hoitoaine.

– Muotoiluun tuuheuttava muotovaahto.

– Viimeistelyyn hiuspuuteria ja tarvittaessa myös kevyt hiuslakka.

5 tapaa stailata polkka:

1. Beach wave -kiharat. Suihkuta hiuksiin suolasuihketta, kuivaa ja kiharra suoristusraudalla hiuksiin kiharat.
2. Punokset. Kieputa hiuksista punokset jakauksen molemmin puolin ja kiinnitä ne kivoilla pinneillä tai hiuskoristeilla.
3. Afrokiharat. Tee hiuksiin hauskat afrokiharat erittäin ohuella kihartimella.
4. Pikkuletit. Letitä useampia pikkulettejä hiuksen pintaan. Kiinnitä pienillä kumilenksuilla.
5. Wet look. Föönaa hiukset taakse, levitä niihin geeliä kauttaaltaan, kampaa läpi, lisää geeliä ja kuivaa föönillä. Viimeistele hiuslakalla.

Hiukset teki Jenni Ahola Hiushuone Dandysta

Lue myös:

Trendikäs long bob tuo ryhtiä ilmeeseen! 

Lyhyet hiukset säästävät aikaasi joka aamu!

Tämä hiussävy on jälleen trendikäs!

Raidat tuovat kirkkautta hiuksiin!

Aada, Elsa, Leo, Elias. Monen potkupuvussaan toheltavan lapsen nimi on tuttu sadan vuoden takaa. Isoisien ja isoäitien nimet ovat saaneet joukon uusia kantajia.

Ilmiö on suomen kielen yliopistonlehtorin Terhi Ainialan mukaan mitä tavallisin. Nimet tulevat uudelleen suosituiksi, kun edellisestä suosiosta on kulunut vajaat sata vuotta.
– Oman ja omien vanhempien sukupolven nimet tuntuvat ihmisistä liian läheisiltä. Niihin liittyy vahvoja henkilömielikuvia eikä niitä siksi anneta omille lapsille.

Toki on niin kutsuttuja ikivihreitä nimiä – Lauri, Anna, Eeva –, mutta niitä ei ole paljon.

Nimenannossa on myös sosioekonomisia eroja. Helsingin Vuosaaressa lasten nimet ovat erilaisia kuin vauraassa Munkkiniemessä. Erityisesti äidin iän ja koulutustason on todettu vaikuttavan siihen, millaisen nimen lapsi saa.
– Koulutetut ja iäkkäämmät äidit antavat enemmän perinteisiä nimiä, vähemmän koulutetut ja nuoret äidit kokeilevampia ja trendikkäämpiä.

Netin keskustelupalstoilla käydäänkin kiivasta keskustelua nimien sopivuudesta. Varsinkin ”lähiönimet” eli Nico-tyyppiset nimet, joiden kieliasulla on leikitelty, herättävät voimakkaita tunteita.

Ihmisillä vaikuttaa olevan jonkinlainen nimenantovaisto – käsitys siitä, että jonakin aikana toiset nimet ovat sopivampia kuin toiset. Nimen valintaan liittyy paljon tiedostamattomia syitä, vaikkakin tärkeintä on, että nimi tuntuu vanhemmista miellyttävältä.
– Ei lapselle anneta suvun nimeä, jos siitä ei tykätä, Ainiala painottaa.

Viime vuosina nimet ovat yksilöllistyneet yksilöllistymistään. Erityisesti ovat lisääntyneet uudet, omakieliset nimet, kuten luonnosta inspiroituneet Lumi, Usva ja Havu.
– Hyvä kysymys onkin, koittaako seuraavaksi vaihe, jossa ihmiset kyllästyvät erikoisiin ja yksilöllisiin nimiin ja palaavat tavanomaisiin, pitkään palvelleisiin vaihtoehtoihin.

Tulevia trendejä voi käydä uumoilemassa koirapuistoissa, sillä ihmisillä on taipumusta antaa uudenlaisia nimiä lemmikeilleen, ennen kuin ne yleistyvät lasten nimiksi. Lienee siis vain ajan kysymys, milloin talutushihnan päästä alkaa löytyä Sari-nimisiä mäyräkoiria tai Mikaksi nimettyjä mastiffeja..

• Ihmisen suhde nimeensä on vahva ja tunnepitoinen.
• Nimet vetävät yleistyessään muita samantyylisiä nimiä mukaansa.
• Viime vuoden suosituimpien tytönnimien joukossa ei ollut yhtään, jossa olisi mukana R-kirjain.
• Toiset nimet eivät tule koskaan suosituiksi, vaikka tilastojen valossa näin voisi olettaa.
• Kun suuret ikäluokat syntyivät, lapsia kastettiin niin paljon, että heidän nimensä ovat yleisimpien etunimien joukossa vieläkin: Ritva, Tuula, Matti…
• Viime vuosina yksilölliset nimet ovat vallanneet alaa. Nimikäsitys on laveampi ja sallivampi kuin ennen.

Poimintoja suosituimmista etunimistä

1910-luku
Johannes, Olavi, Toivo – Maria, Anna, Aili

1920-luku
Veikko, Erkki, Ilmari – Annikki, Helena, Liisa

1930-luku
Kalevi, Juhani, Pentti – Marjatta, Anneli, Anja

1940-luku
Antero, Matti, Tapio – Helena, Leena, Ritva

1950-luku
Pekka, Kari, Markku – Hannele, Riitta, Pirjo

1960-luku
Jari, Juha, Timo – Helena, Maarit, Sari

1970-luku
Petteri, Marko, Mika – Johanna, Susanna, Minna

1980-luku
Mikael, Antti, Mikko – Elina, Kristiina, Pauliina

1990-luku
Aleksi, Matias, Ville – Emilia, Sofia, Katariina

2000-luku
Valtteri, Kristian, Oskari – Olivia, Aino, Julia

2010-luku
Onni, Oliver, Elias – Amanda, Helmi, Matilda

Lue myös:

Hanna huostaanotettiin lapsena – meni aikuisena töihin lastenkotiin

Yritysjohtaja Teija irtisanoutui: ”Elämänmuutos palautti hyvän olon”

Milloin meistä tuli tällaisia hifistelijöitä?

Kylmä vesi puistatti 10-vuotiasta Liisa Liljaa. Hän jaksoi räpiköidä kymmenen metriä, ennen kuin painui pohjaan kuin kivi. Liisa kokeili yhä uudelleen ja rakastui: altaassa sai haastaa itsensä. Vedessä hän tunsi myös olevansa yksi muista.

Kaksi vuotta aiemmin Liisa oli sairastunut 
aggressiivisen luusuopään. Hän oli aina ollut liikunnallinen ja rakastanut erityisesti juoksua ja hiihtoa. Sairaus kahlitsi hänet kuitenkin kahdeksi vuodeksi paikoilleen.

Lue myös: Outi Lehtosuo: ”MS-tauti on tuonut taistelijaluonteeni esiin”

Muistot tuolta ajalta ovat häilyviä. Kuukaudet vierivät ohi, kun Liisa makasi sairaalasängyssä. Valkotakkien lisäksi hän näki ainoastaan perhettään. Kerran viikossa soittivat isovanhemmat.

– Kavereideni elämä eteni, mutta omani junnasi paikallaan. Pitkään minulla oli todella ulkopuolinen olo.
Syöpä parani, mutta oikeaan polveen iski raju sairaalabakteeri. 10-vuotiaana Liisa joutui valitsemaan, jätetäänkö toimimaton jalka esteettisistä syistä paikoilleen vai amputoidaanko se.

Lääkärit varoittelivat Liisaa. Tyttö tulisi pian teini-ikään, eikä päätöstä voisi perua. Mitä jos hän alkaisi myöhemmin katua? Liisa oli kuitenkin varma valinnastaan. Otetaan huono pois ja laitetaan parempi tilalle.

– Katumusta ei ikinä tullut. En välittänyt niinkään siitä, lähteekö jalka tai muuttuuko ulkonäköni. Tärkeää oli vain se, että pääsen takaisin liikkumaan. Siksi oli myös itsestään selvää, että elämässä on mentävä eteenpäin.

Lue myös: Ainon voltista seurasi halvaus: ”Olin tehnyt saman hypyn satoja kertoja”

Liikunta oli Liisalle kuin terapiaa vammautumisen jälkeen. – Jos en olisi pystynyt urheilemaan, olisin varmaan masentunut.

Kaksi omaa jalkaa

Nykyään Liisa ui, pyöräilee ja juoksee työkseen yli parikymmentä tuntia viikossa. Viime kesänä hän voitti paratriathlonin MM-hopeaa ja Rion paralympialaisissa hän sijoittui neljänneksi.

Menee Liisa mihin tahansa, häntä katsotaan. Utelu alkaa aina samoin sanoin. Anteeksi saanko kysyä: missä olet menettänyt jalkasi? Liisa on jo niin tottunut tuijotukseen, ettei se häiritse. Hän myöntää, että toljottaisi itsekin, jos joku pyöräilisi yhdellä jalalla ohi.

Aamuisin Liisa pukee kumpaankin jalkaansa sukan, etteivät kintut palelisi. Linnan juhliin hän valmistautui koristelemalla proteesin säihkyvillä leikkitimanteilla.

– Proteesista on muodostunut valtavan suuri osa identiteettiäni. Minulla on kaksi jalkaa kuten kenellä tahansa. Niitä pitää myös kohdella samoin.

Lue myös: ”Itkin raiskatuksi tulemista lenkillä ja joogatunnilla”

Överit tai vajarit

Vuoden kuluttua siitä, kun Liisa ui ensimmäistä kertaa yhdellä jalalla, hän keskitti jo kaiken energiansa uimiseen ja harjoitteli pelkästään vammattomien uimareiden kanssa. 15-vuotiaana hän kilpaili maajoukkueessa.

– Olen täysin överit tai vajarit -tyyppi. En lähde mihinkään sillä asenteella, että katsellaan. Teen kaiken täysillä.

Sama päättäväisyys oli myös nujertaa nuoren urheilijan. Liisa muutti vieraalle paikkakunnalle ja aloitti urheilulukion. Hän oli lahjakas ja lajilleen omistautunut uimari. Aina voi kuitenkin olla parempi, Liisa ajatteli. Ehkä hän pystyisi uimaan vielä vähän kovempaa, jos nipistäisi syömisistään.

Vaarallinen ajatus kehittyi vaivihkaa syömishäiriöksi. Ruuan karttaminen alkoi tuottaa Liisalle samoja hyvänolon tunteita kuin treenaaminen.

– Olen niin kova täydellisyyden tavoittelija, että minulla oli suuri riski sairastua. Ihastuin siihen tunteeseen, että pystyn hallitsemaan itseäni.

Lukiovuodet kuluivat sairauden ehdoilla. Kymmenen kiloa nykyistä kevyempi Liisa oli hauras kuin lintu. Kilpauinti jäi, kun Liisa ei pystynyt eikä jaksanut.

Toipuminen lähti viimein omasta päätöksestä. Eräänä iltana Liisa käveli lähikauppaan ja osti pussillisen cashewpähkinöitä. Hän tiesi tarkalleen, kuinka paljon kaloreita ne sisälsivät, mutta sulki ikävät ajatukset mielestään. Liisa ymmärsi, ettei hän voisi enää koskaan kilpailla, jos jatkaisi samaan malliin.

– Vaihtoehtoja oli tasan kaksi: joko minusta tulee hyvä urheilija tai hyvä anorektikko. Urheilu pelasti minut.

Lahjakkuus kestävyysurheilussa tarkoittaa Liisasta sitä, että työnteosta nauttii. Matka huipulle on niin pitkä, että treenaamista on pakko rakastaa.

Jälleen juoksemaan

Liisa uskoo, ettei voi koskaan täysin parantua anoreksiasta. Tulevaisuus on kuitenkin liian kallisarvoinen hukattavaksi. Kaksi vuotta sitten Liisan suurin unelma toteutui, kun hän solmi sponsorisopimuksen, joka takaa hänelle juoksujousen, eli proteesin, jolla pystyy juoksemaan. Yksi jousi maksaa 30 000 euroa, ja niitä kuluu kaudessa useita.

Liisa oli ehtinyt unohtaa, miltä moni asia tuntui ennen jalan menettämistä, mutta muisto juoksun hurmasta oli säilynyt. Juoksujousen kanssa juokseminen oli kuitenkin aluksi hidasta ja vaivalloista. Ensin Liisa lähinnä marssi. Vaati sata tuntia ankaraa treeniä, ennen kuin hän pinkoi 500 metriä. Kun oma tyyli viimein löytyi, juoksusta huumaantunut Liisa alkoi harjoitella huimia määriä. Rasitus oli liikaa terveelle jalalle. Sääriluu napsahti poikki.

Loukkaantuminen oli kova henkinen kolaus. Juuri kun Liisa oli päässyt treenaamaan, juoksu vietiin häneltä pois. Joka aamu Liisa otti toiveikkaana askeleen mutta joutui aina pettymään.

– Pahinta oli odotus. Kukaan ei tiennyt, kauanko toipuminen kestää. Minun oli pakko vain luottaa siihen, että jalka tulee vielä kuntoon.

Jalan paraneminen kesti puoli vuotta, ja Liisan selviytyminen Rion triathlonille oli pieni ihme. Siinä missä kilpakumppanit olivat harjoitelleet vuosia, Liisalla oli takana vasta pari rikkonaista kautta.

– Matka Rioon oli erittäin raskas, mutta kaiken vaivan arvoinen. Jos olisin tiennyt, mihin ryhdyn, olisin harkinnut kaksi kertaa. Mutta varmasti ryhtynyt silti.

Lue myös: Halvaantuneen huippuvoimistelijan vaimo Sanna: ”Valitsin, etten katkeroidu”

Vamma tuo asenteet esiin

Harva olisi uskonut, että Liisasta edes tulee huippu-urheilija.

”Turvallisuusriski”, kaikuu yhä Liisan korvissa. Kun Liisa oli neljätoista, koulussa järjestettiin liikuntapäivä. Kaikki muut lähtivät hiihtämään, mutta Liisa käskettiin kotiin. Ensin hän lannistui, sitten suuttui ja sisuuntui. Liisa lähti omin päin ladulle ja hiihti yhdellä jalalla kovempaa kuin yksikään koulukavereista.

Hetki oli samaan aikaan yksi Liisan elämän parhaita ja pahimpia.

– Olin aina ollut liikunnallinen ja yhtäkkiä olinkin turvallisuusriski. Toivon, että samainen opettaja katsoi telkkarista suoritustani Riossa.

Vaikka Liisa ei juuri muiden mielipiteistä välitä, jatkuva todistelu on raskasta. Eniten Liisa toivoisi, että ihmiset oppisivat tuntemaan hänet vain Liisana. Ei aina sinä yksijalkaisena tyttönä. Vielä tänäkin päivänä liikuntavamma yhdistetään usein kehitysvammaan. Kun Liisa aloitti uuden kurssin yliopistolla, opettaja puhui hänelle tavuttaen.

– On suunnattoman ärsyttävää, että yhteiskunnassamme ulkonäkö määrittää sinut ihmisenä. Moni sanoo, että tunnen sen yksijalkaisen. Mutta miten voi tuntea, kun ei ole ikinä jutellutkaan minulle.

Lue myös: ”Halvaannuin, nyt työni on inspiroida muita”

Kaupunki maksaa Liisalle yhden proteesin joka viides vuosi, mutta sillä ei voi juosta. Siksi Liisan ensimmäinen laji on uinti.

Rakkaus löytyi leiriltä

Liisa sanoo miettivänsä ihan samoja ulkonäköongelmia kuin muutkin naiset. Mitä laittaa aamuisin päälleen, miten näyttää hyvältä. Hän ei usko, että viehättävyys olisi jalasta kiinni. Hän on aina ajatellut, että mahdollisen miesystävänkin pitää olla täysin sinut vamman kanssa. Jos toinen alkaisi häpeillä häntä, omatkin fiilikset kaikkoaisivat.

– En voisi ikinä ryhtyä suhteeseen vain sen takia, että joku sattuu rakastumaan minuun. Kyllä minullakin on omat vaatimukseni. Pitää toisen minunkin silmääni miellyttää.

Liisa ja kilpakävelijä Aleksi Ojala tapasivat reilu vuosi sitten Espanjan harjoitusleirillä. Liisa oli vannonut, ettei sekaannu miehiin ennen uransa päätähtäintä, vuoden 2020 paralympialaisia. Kaveruudesta alkunsa saanut suhde kehittyi kuitenkin nopeasti rakkaudeksi, ja pariskunta asuu yhdessä.
Tärkeää on, että pari jakaa samat liikunnalliset arvot. Huippu-urheilijan itsekkyys kun ei ole parisuhdetta eteenpäin vievä voima.

– Urheilijan elämä on hirveää vuoristorataa: kovia pettymyksiä ja isoja onnistumisia. Siihen nähden parisuhde on haasteineen kaikkineenkin aivan suora viiva.

Lue myös: Hyvinkään ammuskelussa haavoittunut naispoliisi: ”Vietin neljä vuotta sairaalassa”

Oma polku huipulle

Triathlonissa Liisa rakastaa juuri itsensä haastamista ja äärirajoille viemistä. Viimeistä 800:aa metriä, joka tuntuu loputtoman pitkältä. Kroppa vaatii pysähtymään, ja mieli pikakelaa elämän läpi. Kun kärsii oikein kunnolla, helpotus on maaginen. Liisa ei haaveile menestyksestä mutta haluaa olla koko ajan parempi.

– En ole koskaan unelmoinut olympiavoitosta. Tahdon vain olla maailman nopein triathlonisti. Siinä on mielestäni valtava ero.

Liisa uskoo, että urheilussa pätevät paljolti samat pelisäännöt kuin elämässä yleensäkin. Liisaa ei ole koskaan paapottu, eikä hän ole saanut erityiskohtelua osakseen. Hän on joutunut etsimään oman polkunsa. Miettimään, miten kiipeäisi saunan ylimmälle lauteelle tai kantaisi kiulun löylyhuoneeseen. Kokeilemaan ja soveltamaan selviytyäkseen arkielämän tilanteista.

– Jos tallaa jonkun toisen viitoittamaa tietä, pääsee helpolla. Menestystarinoita syntyy vain silloin, kun luo oman polkunsa huipulle.

Alussa Liisa tunsi aina muiden katseet selässään- – Sitten ymmärsin, että on vain minulta pois, jos jään kotiin.

Lue myös:

Näin syö triathlonisti

Kasvonsa pahasti polttanut: ”Tinderiin meno vaati rohkeutta”

Susanna Rahkamo ja Petri Kokko: ”Urheilu-uran jälkeen olimme ihan lopussa”

”Minulla on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta todennäköisesti aina. Nukuin ulkona lastenvaunuissa, kun radioaktiivinen pilvi pyyhkäisi kotikuntani yli Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen keväällä 1986. Sairaus todettiin kuitenkin vasta vuonna 2006.

Olin 19-vuotias, kun kuukautisiin tuli parin kuukauden tauko. Olin väsynyt, lihoin ja mieliala heitteli. Tein raskaustestin, mutta tulos oli negatiivinen. Lääkäri diagnosoi kilpirauhasen vajaatoiminnan verikokeen jälkeen. Hän osasi testata kilpirauhasarvoni mainitsemieni oireiden perusteella.

Nyt painotan itse kaikille, jotka epäilevät kilpirauhasen vajaatoimintaa, että pyytäisivät lääkäriä tarkistuttamaan kilpirauhasarvot. Kun sairaus on tiedossa ja lääkitys kohdillaan, oireita ei ole. Syön Thyroxinia päivittäin ja käyn terveyskeskuksessa kontrollissa vuosittain.

Hormonisairauden kanssa tulee välttää tiettyjä ruoka-aineita, kuten soijaa. Myös esimerkiksi merilevän käyttöä on säännösteltävä. Kosmetologi ei halua tehdä kilpirauhaspotilaalle merilevää sisältäviä kasvohoitoja, ja sitä sisältävää sushia on lääkäri kehottanut nauttimaan kohtuudella.

Jos mielialani laskee merkittävästi, tiedän käydä tarkistuttamassa kilpirauhasarvoni, ennen kuin alan epäillä masennusta.”

Nainen, 31

Lue kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan oireista ja hoidoista 3.5. ilmestyvästä Oma Aika -lehdestä.

Lue myös:

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet muistuttavat masennusoireita

Näin ikä sekoittaa miehen hormonitasapainon

Ohenevatko hiuksesi – testaa kaljuunnutko

1. Päätä budjetti

Laske, paljonko sinulla on rahaa käytettävissäsi ja käytä se hyvin. Lattioista harvoin kannattaa pihistää, mutta yhdelle seinälle suunniteltu, räväyttävä tapetti sen sijaan voi kyllästyttää nopeastikin.

Mieti, voitko säästää jotain vanhaa. Esimerkiksi vaihtamalla sirommat vetimet kaappeihin, koko kaapiston ilme modernisoituu ja rahaa säästyy johonkin muuhun.

2. Hae inspiraatiota

Ennen kuin lähdet suin päin rautakauppaan, hae inspiraatiota lehdistä ja Pinterestistä. Kauppojen valtavasta valikoimasta on vaikea hahmottaa kokonaisuutta.

Vaihtoehtoja ja hyviä ideoita on paljon, joten rajaa haluttu tyylisuunta jo kotona.

Lue myös: Tapetoinnin ABC

3. Mieti käyttötarkoitus

Jos kotona juoksevat edestakaisin sekä lapset että koirat, kannattaa sijoittaa laadukkaaseen lattiaan, joka kestää kulutusta. Tahmatassujen kotona pintamateriaalien pitää kestää myös pyyhkimistä.

Mattapintoihin jää jälkiä helpommin kuin kiiltäviin. Huokoinen materiaali on lähes aina haastava vaihtoehto keittiössä. Esimerkiksi kaunis, täysipuinen keittiötaso voi ajan kanssa kulua hurjankin näköiseksi, jos sitä ei muista öljytä säännöllisesti.

Lue myös: 7 vinkkiä, joilla parannat kodin valaistusta

4. Tutki materiaaleja

Tilaa materiaalinäytteitä kotiin. Esimerkiksi Tikkurilalta saa A4-kokoisia värimalleja postitse.

Tapeteistakin voi tilata mallipaloja. Mitä isompi mallipala, sitä helpompaa on tehdä päätös.

Suurikuosisia tapetteja kannattaa katsoa netissä, jossa ne esitellään mallihuoneessa. Näin kuosin hahmottaa helpommin.

Lue myös: Haaveissa uusi keittiö? 5 vinkkiä onnistuneeseen keittiöremonttiin

5. Huomioi valaistus

Kun olet hankkinut materiaalinäytteitä, yhdistele palasista kokonaisuuksia huoneittain.

Katso näytepaloja oikeassa valossa ja vertaile niitä toisiinsa. Aamun, päivän ja illan erilaisissa valaistusolosuhteissa mallipalaset saattavat näyttää hyvinkin erilaisilta, joten käytä tutkimiseen aikaa.

Lattiamateriaaleja katsellaan lappeeltaan, tapettia ja maalilastuja taas pystysuunnassa, samat säännöt pätevät myös laattoihin. Värinäytteiden kanssa kannattaa muistaa, että lopputulos vaikuttaa lähes aina hieman tummemmalta isolla pinnalla.

Lattia, jossa on näkyviä saumoja, kannattaa aina koota ikkunaan nähden pitkittäissuunnassa, jolloin valo ei korosta saumoja.

Jotkut materiaalit näyttävät tyystin erilaisilta päivänvalossa ja loisteputken alla. Huonosti valaistuissa tiloissa hienot pintamateriaalit menevät hukkaan: Helmiäishohteinen maali ei pääse oikeuksiinsa, jos seinään ei kohdistu lainkaan valoa. Eläväpintainen kalkkimaali tulee parhaiten esille, kun se valaistaan hieman sivusta.

Lue myös: Nuorenparin kekseliäs koti Vantaalla – rohkeaa kokeilua ja remontointia

6. Toteuta hyvin

Tee työt hyvin ja ajan kanssa, jotta lopputuloksen mahdolliset huolimattomuusvirheet eivät alkaisi ajan myötä ärsyttää. Varaa remontille tarpeeksi aikaa.

Pohjatyöt kannattaa tehdä aina hyvin. Pese seinät, sillä vanhat tahrat näkyvät uudenkin maalin alta. Tasoita mahdolliset epätasaisuudet tasoiteaineella. Kysy apua ammattilaiselta, jos omat taidot eivät riitä.

+ Valkoinen on vaativa väri

Listavalkoinen, maalarinvalkoinen, lumen- ja paperinvalkoinen ovat kaikki valkoisia, mutta yhdistämällä valkoisen eri sävyt saatat saada aikaan värien kirjon. Ole siis erityisen tarkka, jos asetat valkoisia vierekkäin.

Lue myös: Myykö valkoinen koti paremmin kuin värikäs?

Muista myös!

Hyvin suunnitellun ja toteutetun pintaremontin tunnistaa yksityiskohdista. Harkitut listoitukset ja valokatkaisimet kruunaavat remontin.

Lue myös:

Kannattaako asunnon seinät maalata ennen myymistä?

Tee itse sängynpääty ja 4 muuta kodin tuunausvinkkiä

Voiko vanhan puutalon remontoida pienellä vaivalla?

1. Mitä erityisherkkyys on?

Erityisherkkyys on hermojärjestelmän synnynnäinen ominaisuus, joka johtuu normaalista perinnöllisestä vaihtelusta. Se ilmenee esimerkiksi aisti- ja tunneherkkyytenä. Erityisherkkä kokee eri aistiärsykkeet, kuten äänet tai valot tavallista voimakkaammin. Samoin hän aistii omia ja toisten tunnetiloja muita ihmisiä herkemmin.

Erityisherkkiä on arvioitu
olevan noin viidennes 
ihmisistä. Heitä on luultavasti yhtä paljon miehissä kuin naisissa, mutta sukupuoliroolit ovat edellyttäneet miehiltä herkkyyden peittämistä naisia enemmän. Kyseessä on normaali piirre, ei vika.

2. Onko erityisherkkyys muoti-ilmiö?

Ei, sillä erityisherkkiä on luultavasti ollut aina. Julkisessa keskustelussa toki syntyy väärinkäsityksiä ja ylitulkintoja, jolloin erityisherkkyydeksi leimataan asioita, jotka eivät sen piiriin kuulu.

Keskeistä on erottaa opittu ja synnynnäinen herkkyys. Ensimmäinen tarkoittaa esimerkiksi pitkäaikaisen stressin aiheuttamaa yliherkistymistä vaikkapa melulle; jälkimmäinen synnynnäistä ominaisuutta. Kaikki herkistymiset eivät siis ole erityisherkkyyttä.

Keskustelu aiheesta on tärkeää siksi, että moni kokee tiedon omasta erityisherkkyydestään helpottavaksi ja vapauttavaksi.

3. Miksi erityisherkkyyttä piilotellaan?

Erityisherkkä pyrkii usein selviytymään vaikeista tilanteista tai mukautumaan odotuksiin rakentamalla ympärilleen suojakuoria. Tavoitteena on suojella omaa minuutta ja tulla hyväksytyksi toisten silmissä.

Herkkyyttä ei yhteiskunnassamme ole perinteisesti arvostettu. Lasten erityispiirteisiin ei aiemmin juuri kiinnitetty huomiota; sen sijaan ulkoisia suorituksia pidetään edelleen suuressa arvossa.

Menneiden sukupolvien
erityisherkät ovat usein kätkeneet herkkyytensä paksujen sedimenttien alle. Kun elämässä myöhemmin on tullut eteen kriisi, tunteet ovat nousseet pintaan ja alkuperäinen herkkyys on voinut tulla esiin.

4. Miten erityisherkkyys  vaikuttaa elämään?

Ominaisuuden biologista pohjaa ei voi muuttaa, mutta aistiärsykkeisiin voi jossain määrin totutella.

Erityisherkät kuormittuvat helposti, joten oman elämän pitää olla tasapainossa. Tavallinenkin työ- tai koulupäivä voi tuntua hyvin raskaalta, kun aistiärsykkeitä on paljon. Niinpä kannattaa miettiä, mitkä asiat vievät arjessa voimia – suuri määrä harrastuksia, jatkuva älypuhelimen käyttö tai ehkä henkisesti raskas yksinäisyyden tunne – ja pyrkiä muuttamaan niitä.

Parhaimmillaan erityisherkkyys kääntyy voimaksi. Tällöin erityisherkkä pystyy nauttimaan pienistäkin asioista ja toimimaan tukena läheisilleen myötäelämisen kykynsä vuoksi. Kaikki lähtee itsetuntemuksesta: omien rajojen ja vahvuuksien tunnistamisesta.

5. Miten erityisherkkää läheistä voi tukea?

Tärkeää on, ettei vähättele erityisherkän kokemuksia. Kunnioita hänen rajojaan ja muista, ettei herkkyyttä voi sammuttaa väkisin.

Erityisherkät ottavat usein loputtomasti huomioon muiden tunteet ja unohtavat samalla omansa. Jos erityisherkkä läheisesi pyrkii tasapainoon asettamalla vaihteeksi omat tarpeensa etusijalle, suhtaudu asiaan myönteisesti. Kun erityisherkkä voi hyvin, hänellä on annettavaa myös muille.

Vastaajana psykologi, kouluttaja Heli Heiskanen.

Muun muassa seuraavat asiat saattavat viestiä erityisherkkyydestä:

• Huomaat helposti yksityiskohdat ja vivahteet ympäristöstäsi sekä aistit tarkasti muiden mielialoja.
• Rasitut voimakkaista ärsykkeistä, kuten valoista, tuoksuista ja äänistä.
• Hermostut, kun joudut tekemään paljon lyhyessä ajassa. Kiireessä tunnet tarvetta vetäytyä yksinäisyyteen.
• Sisäinen elämäsi on rikasta ja mielikuvituksesi vilkas. Liikutut helposti.
• Muutokset tuntuvat järkyttäviltä. Välttelet kuormittavia tilanteita.

Tee herkkyystesti esimerkiksi täällä.

Lue myös:

Uskonyhteisössä elänyt Annika: ”Yhteisössä olin turvassa, mutta vallan alla”

Lemmikit edistävät hyvinvointia – ilmaista mindfullnesia ja terapiaa

Vappu on ovella. Shelterin Teemu Laurell kattaa vappupöydän simpukoilla, tryffelillä maustetuilla popcorneilla sekä suussasulavalla suklaavanukkaalla. Teemun vappumenu on suunniteltu nautittavaksi kuivan Zonin Prosecco -kuohuviinin kanssa.

MENU 4 HENGELLE

Sinisimpukat kookos-korianteriliemessä

Simpukat ovat loistava seurusteluruoka.

2 pussia sinisimpukoita
4 rkl oliiviöljyä
4 salottisipulia
4 valkosipulin kynttä
2 punttia korianteria
2 punttia persiljaa
4 dl valkoviiniä
4 dl kookosmaitoa

Tarkista, että simpukat elävät kopauttamalla niitä pöytää vasten. Mikäli kuori ei sulkeudu, heitä simpukka pois. Pese simpukat huolellisesti. Pilko sipulit suureen kattilaan ja kuullota hetki oliiviöljyn kanssa. Lisää joukkoon simpukat ja kuullota vielä hetki. Lisää tämän jälkeen valkoviini ja kookosmaito.

Keitä simpukoita höyryssä 6–8 minuuttia välillä kattilaa ravistaen, kunnes simpukat ovat auenneet. Heitä pois simpukat, joiden kuori ei ole auennut. Lisää joukkoon hienonnettu korianteri sekä persilja. Tarjoile heti.

Tryffelillä & parmesaanilla maustetut popcornit

Popcorn-elämys nousee aivan uudelle tasolle, kun tutustutat ne parmesaaniin ja tryffeliin.

100 g popcornia
2 rkl rypsiöljyä
2 tl tryffeliöljyä
1 dl raastettua parmesaania
10 g raastettua kesätryffeliä
suolaa

Valmista popcornit rypsiöljyssä sekä tryffeliöljyssä kattilassa. Mausta suolalla. Raasta päälle tuoretta tryffeliä sekä parmesaania ja tarjoile.

Whatever makes you happy -tummasuklaavanukas

Tämä täyteläinen suklaaherkku vie kielen mennessään.

3 dl kuohukermaa
2 rkl hunajaa
250 g tummaa suklaata (väh. 60%)
Hyppysellinen gourmet-suolaa
Koristeeksi, mitä ikinä sinun tekee mieli:
Mustikoita, vadelmia tai mansikoita
Hillottuja marjoja
Pähkinöitä
Paahdettua valkosuklaata

Laita kerma ja hunaja pieneen kattilaan ja lämmitä seosta kunnes se on 80-asteista. Käytä apuna lämpömittaria. Ota kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon suklaa sekä suola. Sekoita, kunnes suklaa on täysin sulanut ja seos on tasaista.

Laita seos haluamiisi kulhoihin ja laita ne kylmään hyytymään. Anna vanukkaan asettua vähintään kolme tuntia ennen tarjoilua. Tarjoile valitsemiesi lisukkeiden kera.

Zonin Prosecco Brut
DOC Prosecco/ Italia
Kuiva, raikkaan hapokas, päärynäinen, sitruksinen ja kevyen mineraalinen.
Alko: 6,29€ / 37,5cl (16,51€/l), 12,99€ / 75cl (17,19€/l)

Nautikohtuudella.fi

Vappumenun loihti Top Chef Suomi 2012 voittaja ja helsinkiläisen ravintola Shelterin osakas ja keittiömestari Teemu Laurell.